keuhkojen seinämillä verivuotoja

16.4
Merenrannan kadut, tulvavuokset ja verisiä sulkia hiekalla. Tuntui kuin olisin tuhkattuna omaan sieluuni, mikään ei ole todellista enää. Rikki poljettuja sydämiä, minun omani olisi seuraavana listalla.

27.1
Luiden sisällä pelkkä ilma osana niitä kolmea päivää joista ei puhuta. Sillä kuolleena on niin helpottava olla ilman koiperhosia valokuvissa, yön viilenneet silmät pyyhkivät katseellaan sinua minua eikä ole koskaan meitä ollutkaan.


Vääntyneitä sorminikamia, toivon että ne katkeaisivat.

graza v'karelia

metrotunneleita alikulkukäytäviä junaratapolkuja

kehyksissä veriset kädet sekä tyttö narskunikamin

lasinsiruja pitkin iiriksen pintaa (ultramariinimustelmia)

Huominen paistaa selkäni lävitse, puusäleitä pitkin ohikulkijoiden niskanikamia, syvälle uponneet meripihkakiteet hohtivat majakkavaloina kohti niitä seitsemää merta joista kerroit kuiskaten. Saturnuksen jääkehistä verinaarmuja keuhkojen sisäpinnoilla, hän luovutti jo, kiersi kehän kolmannen kerran.

Kaksi maata kaksi sydäntä eikä minulla toisinaan ole kumpaakaan, väliinputoaja laavakerroksittain umpeen neulottu, minun suonissani virtaa Moskovan metroasemien aikataulut.

Niitä mustelmapolvia katsoivat kaikki, suljin silmäni 
ja leikin näkymättömyyksiä.

dead lazers in the night

oravanpuremia kantapäissä
(sydäntä kirvelee, sanoisinko)

ne repivät taivaani halki, vaaleita raitoja iiriksissä
merenrannalle ajautuneita sulkia laskostettujen vaatteidesi lomassa

särje kallioihin laivasi purjeet
kylkiluiden lomasta neulotut hopeaterät sattuivat sormenpäihin

Valokuvia muistikirjoissa, autiotalojen kattopalkeissa sydän sekä nimikirjaimet. Kivimuurit viherpeltojen keskellä, pajunkissoja nokkosien seassa. Umpeen muurautuneet silmäluomet, jäisi keskelle tummaa vettä, ei pakenisi vesiheinäin kosketusta.

(nuku, hän sanoi)

just another stranger

piirtäkää ranteisiini viivakoodit, sitokaa kiinni merenpohjaan

kulmaluiden alla syöpäsaarekkeita

ja hän sanoi

maailma kylmeni tänä yönä,

seitsemän tuntia ja kuusi minuuttia maailmanloppuun

varjoaaveita jokaisessa kesäpisamassa
silitä minut kuoliaaksi, odotan sinua tänä yönä 

se jota et muista
henkilö jonka selkäranka pirstoutui
nikamat upoten syvemmälle keuhkoihin
a u t s

electrical storm in your veins

Kolme sanaa sekä jäätyminen.

Merenrantailua, kiersi satamat sekä lokkien huudot (myötäpäivään katsoi ankkuriketjujen lomasta punahiuksia). Seinien lävitse helppo kadota, näkymättömillä tytöillä ei ole ruumista haudattavaksi. Yöpöydällä korallinpalasia, ruostunut kaukoputki sekä palanen kotisataman tummimman laivan ruorista.

Antakaa mennä, ajelehtia vuoroveden mukana, tuoda meren silitykset takaisin iholle.

Kylmänvioletit huulet koskettivat ranteita, kiellettyjä virtoja katkenneista polvilumpioista murtuneisiin solisluihin asti, ripusti itsensä ylösalaisin juna-asemien portaisiin. Laski nirhautumat rystysistä, kuukaudet kietoi maailmankarttojen kulmiin.