Autossa kuunneltiin Matkalla etelään, laulettiin lujaa ja epävireisesti mukana samalla kun peltorykelmät kiisivät ohitse. Mulla oli liian pitkä loma ja kissa ehti tottua siihen, että aina on joku kotona. Huomenna ensimmäinen luento, johdatus siihen kieleen ja kulttuurin. Muilla alkoi laitostunnit ja pitkät päivät jo viime kuussa, olin toisessa kaupungissa Kuuran seurana kun en halunnut jäädä uuden kodin nurkkiin yksinäistymään.
Tahmeat elokuun aamut, aina liian kuuma. Puiden vihreys, joen tummuus. Täydet bussimatkat, salakuunneltiin ja salanaurettiin takapenkkiläisten juttuja. Juoksuaskelia, aikataulujen tarkistamista. Kuura osti liian ison jäätelötörpön, lisäsin sen sulaneet ylijäämät aamukahviin. Oli kuulemma hyi yäk.
Vakaus ja varmuus, vahvuus ja viisaus. Kuura tuli käymään tänä viikonloppuna. Istuin sen kanssa kasvot vastakkain mun sängyllä, olohuoneessa kämppikset veti Halo-maratonia. Puhuttiin hiljaa, kuunneltiin kahdestaan yöeläjiä ja niiden huutoja, seurattiin järven takaa näkyvää ilotulitusta. Meidän salaisuudet on yhteisiä. Kertomatta jääneitä ei lasketa, sillä niillä ei ole enää mitään väliä. Niistä tuli varkain yhdentekeviä, painavien syiden luut kuluivat huomaamatta, niiden ote löystyi ja lopulta katosi.
