muistot kehittämättömissä negatiiveissa

Hopeatähdet katosivat kaupunkitaivaalta kevään näyttäessä ensimmäiset merkkinsä ikkunani takana. Solisluiden kaari näytti piirtyvän selkeimmin pisamien peittämän ihon alta kristallikattokruunusi valossa, akustiseen pianoon heijastunut varjo kahdesta lähekkäin seisovasta ihmisestä.

Kurjenpolvin merkityt unelmat metsäpolkujen reunoilla kuuntelivat hetkittäin sinut valtaavaa näkymättömyyttä, täysikuun valo liikehtimässä poskipäilläsi sai minut tuntemaan itseni oudon tyhjäksi. Samat vaaleansiniset lakanat sängylläni, näkymä ikkunasta eri. Sanoin etten enää koskaan halunnut nähdä niitä upottavia tummanvihreitä soita ja silti säilytin valokuvat päiväkirjani sivujen välissä.

Minun lyijykynätähteni piirtyneinä valkeiden kirjekuorien pintaan, niiden joita ei koskaan lähetetty. Mitäänsanomattomat päivämäärät lantioluihin kaiverrettuna, ranteen sisäsyrjältä kotinsa löytäneitä mustelmia. Tumma pigmentti sormenjälkiin painautuneena, mustavalkeita totuuksia kiteytettynä selkärangan nikamiin. Hopealankoihin rikottuja iiriksiä, kuvia metsälammen pohjaan kirjailtuna.

Auringonlaskun myötä koivupuihin sinetöityjä sudenkorennon siipiä, tummana virtaava joki sekä aamukasteen syleilemä pelto.

they will inherit you soul

aivastuksia
ehkä mä satuin kulkemaan jonkun ajatusten poikki jossain lähelläkaukana

sinipunaiseen sävyyn taittuneet, hallan koskettamat kädet luisine sormineen
kurottavat hipaisemaan korpinmustia ripsiä
lasikasvoja sekä läpinäkyvää sydäntä,
luettavissa olevaa ihmistä

se kirjoitti pitävänsä mielikuvitusmetsistäni
lauseista puuttuvan predikaatin myötä,
mutta eihän sellaista koskaan sanottaisi ääneen
sillä se on liian herkkää, ei mitään kosketuspintaa todellisuuteen

jokainen kirjoitettavissa oleva kliseeni makaa siinä paperilla
enkä se ole minä sen puolentoista tunnin jälkeen vaikka kuinka lukisin uudelleen

löysin mun paidasta kuparinvärisen hiussuortuvan

kenenköhän ois

sun se on, mitä sä mua katsot

this is the last trace i'll ever mention

• Perjantai, Kettu ja kaupunki. Kirpparilta Cheap Mondayn tummansiniset farkut, maailman rumin villapaita sekä raidallinen neule. Hävettää olla näin hyvällä tuulella, materialismionnellisuutta parhaimmillaan.

• Sunnuntai-iltapäivä ja pitäisi oikeasti lukea kahteen kokeeseen ensi viikoksi. Lohduttaudun sillä, ettei viime hetken lukemisista olisi enää mitään hyötyä.

• Olkapäät ja vasemmanpuoleinen solisluu ovat raapaumilla. Samoin kuin vasen kämmen ja käsivarsi. Sylissä nukkuminen ja vasten käsivartta kehräys korvaavat nuo kissan iltavillin tulokset iholla aivan sata-nolla.

• Tiger Lou - Nova Lee &  Functions