keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

aamuisin toivoisitte tähdenlentoja


Valkeat kynnet upotettuina merien suolakiteisiin, iho kiristyi jänteiden yli pyyhkien ääriviivat kadoksiin kaakaolapsen kämmenseliltä. Katsoin kauas eteenpäin, sumunsininen meri hehkui helmiäishohdetta aamuauringossa, hymyilytti. Yön ripustama kuunsirppi hopealangoin taivaankanteen kiinnitetty, turkoosisilmissä karehtivat vieraiden maiden tähtikuviot.


Minun sormeni tumman sokerin värisinä seikkailivat pitkin purjelaivojen merta viistäviä ankkuriketjuja, neuvoisin hukuttamaan sen toisen koralliriuttojen varjoihin. Kirkasvetisen solan pohjalla valkeaa hiekkaa, tulisitko kanssani, kertoisin etten haluaisi palata.

Vuoret nousevat merenpinnasta kauas, simpukankuoria jalkapohjien alla, raunioituneita jäännöksiä ihmiselämästä veden alla. Sateenkaarikalat parveilevat jalkaterien ympärillä, auringonsäteet poskipäillä tanssien vedän teidät jälleen mukaani.

4 kommenttia:

Kanelitytön kakkuparatiisi kirjoitti...

Sä kirjotat kyl ihan älyttömän hyvin : )

Utu kirjoitti...

ihana sinäpäs.

Kelvoton kirjoitti...

kyllä lisäisin.

Kanelitytön kakkuparatiisi kirjoitti...

Voi kiitokset :) !