torstai 10. maaliskuuta 2011

seitsemän kappaletta, seitsemän tarinaa

Ihan ensiksi kiitos Sirpukalle palkinnosta, ja teille kappaleista!
 Tämän tekemisessä meni sittenkin vähän kauemmin kuin se muutama päivä minkä luulin. Ehkä siksikin, että tämä oli oikeasti yllätävän vaikeaa. Voi olla, että osa ajatteli sanomani tarinan hieman erilailla entä minä itse, mutta siis kirjoitin kappaleen melodiasta tai/ja sanoista sen mitä minulle tuli mieleen. Sen vuoksi jotkut tekstit ovat myös (osaksi) muistoja.

Mutta niin. Haluaisin antaa muutamalle ihmiselle tämän saman palkinnon. Originaalissahan siis piti kertoa seitsemän faktaa itsestään, mutta saa tämän minun puolestani tehdä näinkin.
Apua, palkitseminen on toisaalta aika kamalaa, koska haluaisin palkita kaikki! (ja on myös aika vaikeaa löytää ne, jotka eivät vielä ole tätä tehneet)


Siinä on kolmetoista, tiedän. Anteeksi jos olette jo tehneet tämän haasteen, mutta niin. Palkitsen kuitenkin. (ja olisin antanut vielä Maitelle ja Utullekin, mutta tiedän että olette jo tehneet tämän.  mau)


1. Javier Navarrete - Mercedes Lullaby
Universumin siivillä laski kuivuneet kyyneleet tyynyltään. Valkeat sulat ripustettuina marmorilaattojen reunoille, ei hän saanut silkkinauhoin sidottuja huuliaan irti toisistaan. Keskenään hukutettuja kuiskauksia ei virrannut enää nikamia pitkin, ranteilla vierailleesta punasta oli jäljellä vain läpikuultavia harsonauhoja. Solisluita silittänyt tuulenvire vaihtui kuunsirpin hopeahohteeseen, ymmärsi vihdoin olevansa täysi, karttansa eksyneen lopulta kotiin johdattanut.

2. Herra Ylppö & Ihmiset - Sata Vuotta
Minne menit, tanssit pitkin aavepolkuja näkymättömiin (minulta). Junaradan raiteet vievät etelään, meren laineiden alle, kuulin äänesi vielä kuiskauksina korvakäytävissäni. En tunne enää lämpimiä öitä, katosivat hetkittäin minulta, luiskahtivat sormieni lävitse. Sinisten kauriinsilmien katsoessa vakavia kalpeita kasvoja laskin pisamia silmäkulmistasi. Parsin sudenkorentojen siipiä keuhkojen seinämiin, mustien hiusten kehystäessä kylkiluita istuin paikallani aamunkoittoon.


3. Pariisin Kevät - Painovoimaa
Merenrannalla lasken valkean huivin laineisiin, tummapuisen laivan levätessä aaltojen päällä. Hymyillen tanssittiin nousevaan iltaan, ylle laskettiin tumma hämärän huntu. Kahviloiden ovet suljettiin, taivaankansi täyttyi tähdenlennoista, meille tärkeistä muistoista muodostui päiväkirjan sivuille tarina huomisesta (jolloin kanervanoksat muuttuvat tuhkaksi). Keltaisten tennareiden pohja upposi rantahiekkaan, valkea autoitunut huvila jonka pihalla kasvoi omenapuita. Mitä kysyi silloin tuuli sekoittaen hiukset toisiinsa, kun kiedoimme nahkarannekkeita ranteiden ympärille. 


4. My Chemical Romance - Save Yourself, I'll Hold Them Back
Autiomaatuulien virratessa pitkin kehoani tunsin aamun nousevan hetkittäin, auringonsäteiden peittävän kehoni tulikuumana vyörynä. Jäljissäni salmiakkikolmioita juoksin pitkin punakivillä vuorattuja rotkoja, hypin yli mustien laavakivien. Siipisulkani paloivat yön kadotessa, atomeina seilaavat perässäni rohkeuden sirpaleet joita en enää ehtinyt kerätä. Lasersäteiden läpäistessä verisuonet, paikallaan pysyttyään murto-osiin hajonnut, sekunteja ei laskettu enää ajassa sanoit ei sinua ollutkaan olemassa.


5. Katie Herzig - Holding Us Back
Vaaleita puuvillanaruja ripustettu ovenkarmiin, kepein mielin lasketteli sormiaan pitkin kuivuneita ruohonkorsia, mintuntuoksuisten ullakkohuoneiden seiniä siveli venyttäen kuiskauksensa lauseiksi. Kokonaisesta takaisin rikkinäiseksi, unelmia jokihelmien sisälle puhallettuna. Iirikset muuttuen tummansinisiksi tyttö kulki pitkin aamukasteisia peltoja, villivadelmia koivunlatvoihin neulottuna toivoi tähdet takaisin taivaalleen.


6. Jeff Buckley - Hallelujah
Aamun ensimmäiset säteet koskettaen silmäluomiasi, sanoit sinua ei murtaisi kukaan, ei tänään. Autiomaalauluja keuhkoihin kirjailtuna, vahvat käsivarret kuroivat umpeen talven ja kesän, henkäykseni kattorakenteiden nurkissa. Maalasit sanoilla kuvani, uskoni huomiseen vahvaksi, talven murtaman kasasit takaisin kokonaiseksi. Pääskyt joen yllä, ruohonkorsiin punottuja salaisuuksia. Kesä, olit tullut takaisin luokseni. Lasimaalaukset heijastuivat solisluille, laskin pisamia selältäsi. Kaikki hyvin, kuiskasit, kaikki hyvin. 


7. 30 Seconds To Mars - Hurricane
Antakaa mennä, virrata pitkin tiikeriraitoja kalpeilla ranteilla, mitä sanoisit kun kuulisit. Tuulia hiuksilla, korpinsulkia tatuoituna poskipäihin ajoit pois luotasi. Meren rannoilla kuljen tummien aaltojen lyödessä kalliot kolmeen neljään viiteen osaan, en hymyillyt enää vastaantulijoille, ohikulkijat pidin tuntemattomina. Kaukana itsestäni, kuunsirppi hämärän kehossa voisin sanoa itseni irti elämästä (etkä tietäisi, ota vastuu sanoistasi). Kotkien huuto syksyn saavuttua, intiaanipisamia luiden sisäpuolella. Kirjoittaisin kylkiluiden pintaan hopeaneuloin, mutta pelkään viiltävää kipua. Apua (päästäkää irti).

10 kommenttia:

Emil kirjoitti...

Ooh, kiitos tästä. ♥

Nuo pätkät oli ihanuuksia, sen lisäksi että rakastuin luonnollisesti tuohon Save Yourselfistä kirjoittamaasi niin tuo Hurricane oli myös upeus. Ihania. :3

(Nyt vain mietin että pitäisikö mun toteuttaa tämä tällaisena vastaavana vai kertoa niitä faktoja niin kuin originaalihaasteessa, hmm...)

Anonyymi kirjoitti...

khiiiitos kaunis (---:

Ansku kirjoitti...

Hu! Rakastuin tuohon mitä olit kirjoittanut Holding Us Back... ♥

Ja itseasiassa olenpi tehnyt tuon Stylish Blogger Awardin, mutta kun minulle kerran uudestaan kyseinen kunnia suotiin, niin en voi kun käyttää mielikuvitustani ja keksiä jotain muuta itsestään kertomisen sijasta.

Kiitos kaunis ja toivotaanpi, että nuo lumet tuolta sulailee...

- S - kirjoitti...

Jotkut päivät on jo parempia. Hih, kiitosta : )

V kirjoitti...

oi kiitos ♥

Kelvoton kirjoitti...

kiitoskiitos ja hurjan ihania tekstejä (taas, niin) ♥

Anonyymi kirjoitti...

oi ihania! ♥

olga kirjoitti...

kiitos!

osaat laittaa kauniisti kirjaimia jonoon,
taitavaa ja kaunista käsialaa

emma kirjoitti...

♥ oi, kaunistakaunista. ja kiitos! c:
tekstisi ovat niin upeutta.

tänään väsymys on varastanut hymyni mutta eilinen oli yksi maailman upeimmista päivistä koska 20.3 ja hymyilin, olin elossa. kai sinäkin?
nyt on vain kova ikävä ja laulan yksin huoneessa na na na na.

kesäyöt ja paljaat varpaat, ehkä tapaamme jossain merenrannalla ♥

minun lomani meni ihan hyvin, toivottavasti sinunkin lomasi oli mukaisa! C:

emma kirjoitti...

oikeasti? mitämitämitä, oivoi kun lyö tyhjää nyt. ehkä muistan. näytin varmaan erittäin viisaalta torkkuessani pipo päässä ja huivi ja kaikki.
hassua, niin hassua, hih.

niin, tulisipa kesä. pianpianpian nyt.